"Jees", sanoi Armas J. Pulla

Matti Sinerma on kirjoittanut elämäkerran Armaasta. Kuten otsakkeesta näkeekin sen nimi on: "Jees", sanoi Armas J. Pulla.

En nyt sitten laitakaan tähän kuvaa siitä kannesta mutta sehän sitten löutuu googlesta kun laittaa tuon kirjan nimenniin näkee kuvan elämäkerran kannesta ja samalla Josefista.

Tämä teos pitää minun lukea, kunhan nyt olen lukenut näitä kirjoja jonkin verran ja kun on aikaa muilta kirjoilta. Olisi kiinnostavaa lukea kirjailijan elämästä ja teoista, ja ehkä jotain kirjojen taustoja jos siellä semmoisia on.

Laitanpa tähän vielä tuon kansikuvan, kun se on niin hieno!


En ole tuota vielä lukenut, mutta kiinnostaisi kyllä ehdottomasti. Vaikuttaa todella asialliselta teokselta, ja kyllä minua joku Armas J. Pulla kiinnostaa!

Oooh huomasin hyvinkin iloisen asian. Nimittäin että jos laittaa googleen Armas J. Pulla, niin heti toisena on tämä topa. Muistellen vielä niitä aikoja, jolloin koko foorumia ei löytänyt googlesta. Sitten jos laittaa Ryhmy ja Romppainen, niin yhdennestätoista hakutuloksesta alkaa mörököllitykitys. Ihanaa.

No vihdoin och viimein i lugn och ro sain tämän kirjan käsiini. Olen käynyt no sanotaan vaikka neljä kertaa kirjaston varaston avoimissa ovissa, ja joka kerralla katsonut tätä kirjaa sieltä enkä ole löytänyt. No vihdoin tällä neljännellä vai kolmannella vai mitä kerralla sitten olin tehnyt tarkan taustatyön ja löysin kuin löyisinkin tämän.

Mmh, minun ei ollut alunperin tarkoitus alkaa lukemaan tätä ihan heti, ehkä. Kun oli minulla jo jos jonkinmoista muutakin luettavaa samalla ajalla. Eikä vähiten Armasta. No sitten aloin tätä silmäilemään, ja vähän alusta lukemaankin. No sitten luinkin jo aimo pätkän. Ja nyt olen jo puolivälissä. Olen lukenut tätä tosi paljon. Mikä lienee syynä siihen. No varmaankin se, että tämä on niin hyvä ja mielenkiintoinen kirja.

Mielenkiinto oli kyllä koetuksella, tai ehkä ei niin mielenkiinto, mutta kärsivällisyys, kun oli juttua Armaan sotavuosista, ja siinä sitten oli kirjeitä Armaalta Tevulle, ja Tevulta Armaalle, niin kuten jossain arvostelussa sanottiinkin, niin kirjeitä olisi kyllä voinut vähän typistää. Kun jokaisen kirjeen alussa ja lopussa on semmoista hempeilyä: "Oi rakas västäräkkini kohta saan taas hyväillä Sinua, ja en malta odottaa hetkeä kun taas näen Sinut. 394823749 suukkoa. Ami"
Tykkään kyllä rakkaushömpästä, mutta tosi paljon vähemmällläkin olisi tajunnut, että Ami ja Tepu rakastivat toisiaan palavasti läpi elämiensä. Kuten siinä jossain arvostelussa myös sanottiin, että lukijalle tulee vähän semmoinen toisten yksityiselämän tirkistelijän rooli.

Kirjan kirjoittaja on ihan mainio. Alussa siitä tuli vähän semmoinen hölmö kuva, mutta ei se nyt niin hölmö ole. Ei. Mutta yksi asia kyllä pännii jonkinasteisesti, kun Armaan kenties tärkeimmät, tai ainakin myydyimmät ja tunnetuimmat jne. kirjat, nimittäin Ryhmyt ja Romppaiset ovat väärin informoituja. Heti alussa ilmoitettiin, että RRkirjoja on 13 kpl. No eikös niitä kuitenkin ole 14. Sitten myöhemmin sanotaan, että jättikirjassa on 9 ensimmäistä RRtarinaa, no kymmenenpäs. Samat 13 ja 9 -virheet toistuvat koko ajan. En missään kohtaa kirjaa ole huomannut, että nuo luvut olisivat oikein.
Ei mitään tuon valtavampaa, mutta on se nyt vähän, kun minä olen jo kauan tiennyt ihan tarkkaan, että kuinka monta niitä on kaikkiaan, ja kuinka monta niitä on jättikirjassa. Ja toki tuommoinen väärän tiedon antaminen johtaa siihenkin, että käy epäilemään muitakin kirjan tietoja, kun nuokin ovat väärin. En tiedä onko se epäily tarpeellista. Siinähän se homma juuri lieneekin.

Mutta kyllä ryhmyjutuissakin on paljon uutta tietoa, vaikka paljon myös vanhaakin. Mutta sitä en kyllä tiennyt, että Rn ja Rn seikkailuja on ilmestynyt myös lehdissä, semmoisia jotain lyhyitä tarinoja ja pakinoja. Kuten esim "Jees, kirahvi", ja sairaasti muita. Ne pitäisi kerätä yhdeksi teokseksi.
Toinen, vähän pellottava juttu on se, että kirjassa sanotaan, että jättikirjan RRtarinat ovat lyhennettyjä noin neljänneksellä. Voieeeeei. Tuo on kyllä kamalaa jos on totta. Tsamperliiniako niitä pitää lyhennellä.
Pitää lainata joskus kirjastosta joku jymykirjassa julkaistu kirja yksittäiskappaleena ja sitten verrata. En kyllä pääse siitä yli jos niitä on lyhennetty. Mutta suhtaudun siihen kyllä jonkin verran skeptisesti, koska mitään mainintaa lyhentämisestä ei ole kirjassa. Toisaalta taas ne jutut on siinä tosi lyhyitä. Alle sata sivua. Kun vaikka Armaan kirjat ovatkin aika lyhykäisiä, niin vähän päälle 90 sivua on kyllä jo aikamoisen vähän.

No luinpas tämän nyt tässä muutamiakin päiviä sitten jo loppuun. Oli se kyllä kummoinen kokemus.

En kai viime viestissäni maininnutkaan erästä aika tärkeää asiaa, nimittäin kirjan semmoinen jäsentely kyllä vähän ontui. Mutta ei se paljon kokemusta haitannut, sillä jäsentely on just turhaa. Mutta olisihan tietenkin ehkä ollut vähän kivempaa lukea, jos ne jutut olisivat olleet vähän loogisemmassa järjestyksessä. Kun se meni vähän niin, että kerrottiin jostain asiasta ihan hyvin loogillisessa järjestyksessä, mutta sen kertomisen jälkeen sitten yht'äkkiä hypättiin johonkin 30940a sitten tapahtuneeseen.

Myös sekin vähän kummailututti, kun joitain ihan samoja asioita tolkutettiin miljoona kertaa peräkkäin eri kappaleissa. Se tuntui vähän siltä, kuin tekijä olisi osannut päättää mihin paikkaan sen jonkun jutun kirjoittaa, ja sitten varmuuden vuoksi laittanut sen moneen paikkaan, ja unohtanut siivota sen jutun niistä tuhannesta muusta paikasta jossa sen kertoi.

Samoin kyllä kun nyt AJPsta kerrottiin, ja kirjoittaja taisi olle ihan AJPsta pitävä, niin siinä oli kyllä turhan monessa paikassa semmoista Armaan puolustelua, että vaikka Armas tekikin näin, niin se oli silti täysin hyväksyttävää. Ei Armaassa ole vian vikaa. En tiedä. Siltä minusta vain lähinnä tuntui. Kun kyllä voi jäädä ihan mainiosti lukijan päätettäväksi, että tekikö nyt Armas hyvin tehdessään niin tai näin. Siinä sitten vain kirjan kirjoittaja joka kohdassa muistaa sanoa, että Armas on kaikessa oikeassa.
Pöh.

Ja tuohon samaiseen juttuun liittyen myös Armaan ansioita ja mahtavuutta ihan kyllä ainakin tarpeeksi kerrottiin. Kyllä monet varmasti olivat ihan aiheellisia. Kyllä minullekin vasta tätä kirjaa lukiessa selventyi, että kyllä se Armas on ollut tosi suosittu ja tunnettu. Nykyään ei ihan kai niin. Ehkä vanhemmissa polvissa. Armas on ollut koko kansan Armas. Mutta se nyt vähän kun aina piti vain mainita miten ylivertainen Armas oli kaikessa. Ja kyllä monessa kohtaa oli semmoista ihan turhaa, että Armas kirjoitti pakinoita tähän lehteen esim tämmöisiä. Ja sitten Armas kirjoitti myös tähän lehteen pakinoita, tämmöisiä x98437298.

Niin, tuosta Armaan ainaisesta puolustelusta tuli semmoinenkin esimerkki nyt mieleen, että kun kerrottiin, että Armas usein otti pakinoistaan pätkiä ja kuvia kirjoihinsa ja toisin päin. Ihan usein. Ja sitten myös otti pakinoistaan aiheita pakinoihin, ja teki myös niin, että otti pakinan jonka oli julkaissut ja muokkasi sitä vähän ja julkaisi sen toisessa paikassa.
Sitten kirjan kirjoittaja siihen heti mainitsi, kaikissa niissä 30983 kohdassa jossa tuosta kerrottiin, että kyllä Armaalla oli oikeus siihen, ja se oli miehen työ, ja siinä on vain hyvää ym. ym. näin vähän liioiteltuna.
Mutta eikö nyt ihan lukija voi päättää onko se hieno juttu plagioida itseään?

Hieno lukukokemushan tämä kyllä oli, joka nyt kärsi juuri noista ongelmista, mutta ei mitenkään paljon. Kunhan nyt mainitsin epäkohtia jotka häiritsivät. Muutenhan kirja oli kyllä eritt. miellyttävä, ja siitä sai kaikkea kivaa tietoa, ja semmoista ihan yleistietoakin Armaasta, tietenkin.

Tuohon rakkauskirjejuttuun palatakseni. Yhdessä kirjeessä kirjailija oli tehnyt miehen työn, ja jättänyt ne joka kirjeessä vähän erilaiset tuhannen sanan rakkaudentoivotukset pois, ja laittanut siihen vain: "Ja lopussa oli perinteiset palavat rakkaudentoivotukset."
Tähän liittyen oli kyllä yksi semmoinen juttu, että ehkä niitä Armaan sota-aikoja vähän turhan pitkälti ruodittiin. Kun usein se oli vain aina sitä samaa. Ja kirjeetkin olivat sitä samaa huttua. "Olen täällä jossain, toivottavasti ryssät eivät hyökkää"
Sitten tuommoisia kirjeitä 38903.
Sitä olisi kyllä voinut tiivistää. Kuten vähän jotain muutakin.

Ahh, tämä kirja kyllä paljasti minulle yhdenkin asian, jota en kyllä tiennyt. Nimittäin että Hormoonit hallitsevat kirjasta on tehty näytelmä Hormoonit valloillaan, ja siitä sitten vielä elokuvakin. Minä kun luulin, että ainoat armaselokuvat ovat ne kolme RRMää.